Pesäpallo vei aikoinaan Niilo ja Anita Piiponniemen pois Haapajärveltä. Kun Pesä-Kiilojen kasvatti Niilo vaihtoi ylleen Sotkamon Jymyn pelipaidan, hän sai avopuolisonsa Anitan mukaan Kainuuseen sillä ehdolla, että Haapajärvelle muutettaisiin vielä joku päivä takaisin.
Pari muutti Sotkamoon tammikuussa 2012. Anita viimeisteli tradenomiopintonsa ja Niilo opiskeli pelaamisen ohella liikunnanohjaajaksi. Muutamaa vuotta myöhemmin Anita ja Niilo menivät naimisiin. Perhekin kasvoi: esikoinen Ellen täyttää tänä kesänä 5 vuotta ja Uuno on 2-vuotias.
Nuoren lapsiperheen arki oli hektistä. Perheellä ei ollut Kainuussa sukulaisten muodostamaa tukiverkostoa. Naapurissa asuvasta Kyllikistä tuli läheinen tuki ja apu. Ajatus muuttaa takaisin Haapajärvelle kävi Anitan mielessä ensimmäisen kerran jo Ellenin vauvavuotena, mutta konkretisoitui vasta Uunon syntymän jälkeen.
- Keskustelimme miten paljon arvostamme perheyhteisöä, sukulaisia ja juuriamme. Asia tuntui ajankohtaiselta. Olisi mukava muuttaa ennen kuin Ellen aloittaa esikoulun ja koulumaailman. Olimme muutosta nopeasti yhtä mieltä.
Haapajärvellä on helppo hengittää
Palaset alkoivat loksahdella paikoilleen Anitan saatua töitä Nivalan seurakunnan talouspäällikkönä. Piiponniemet aloittivat muuttourakan Niilon pelatessa samaan aikaan superpesiksen mestaruudesta. Perhe muutti takaisin Haapajärvelle syksyllä 2020 yhtä pesiksen mestaruutta rikkaampana. Vuokra-asunto löytyi keskustan tuntumasta. Niilo oli hetken lasten kanssa kotona ja vastaanotti erittäin mieluisan työn Haapajärven liikuntakoordinaattorina viime maaliskuussa. Ellenille ja Uunolle järjestyi ihana perhepäivähoitopaikka Karjalahdenrannalta. Lapset ovat osallistuneet Haapajärvellä myös hyvin aktiivisesti toimivaan lapsikerhotoimintaan. Anita on puolestaan kutsuttu mukaan naisten sählyporukkaan.
Piiponniemien mukaan Haapajärvi on kohentunut edukseen.
- Haapajärvi on pieneksi paikkakunnaksi todella viihtyisä. Keskusta on uudistettu kauniiksi. Stoolperin ostoskeskus ja muut uudet rakennukset, vanhat puutalot, siistit kadut ja keskustan vehreys tekevät vaikutuksen.
Kehittämisehdotuksena Piiponniemet mainitsevat asumismahdollisuudet. Niin vuokra-asuntojen kuin omakotitalorakentamisenkin suhteen pariskunta toivoisi enemmän vaihtoehtoja.
Perheen mielestä Haapajärvellä parasta on rentous: elämä soljuu ja arjessa on rentoa, välitöntä kanssakäymistä. On mukavaa, että läheisiä piipahtaa ennalta varoittamatta kylään. Sukulaisten ja ystävien tuki on korvaamattoman arvokasta.
- Vaikka Haapajärvi on pieni paikka, on täällä kaikkea mitä ihminen tarvitsee. Täällä on panostettu laatuun. Lisäksi Haapajärvi sijaitsee keskellä Suomea. Useampaan isompaan kaupunkiin on vain muutaman tunnin matka.
- Täällä on helppo hengittää ja luottaa elämään, Niilo kiteyttää runollisesti.
Urheilun ja kulttuurin pieni suuri kaupunki
Piiponniemet ovat yhtä mieltä siitä, että Haapajärveltä tulee todella taitavia ihmisiä.
- Kotikaupungistaan voi olla ylpeä. Mielestäni Haapajärvi on urheilun ja kulttuurin pieni suuri kaupunki, Anita hymyilee.
Niilon mielestä monipuoliset liikuntamahdollisuudet ovatkin Haapajärven vahvuus. Niistä on syytä pitää kiinni ja panostaa siihen, että asiat ovat yhtä hyvin tulevaisuudessakin.
- Meillä on täällä todella hyvät mahdollisuudet liikkua leikkimielisesti tai urheilla vähän totisemminkin. Paikkakunnan kokoon nähden lapsille on paljon vaihtoehtoja myös joukkuelajien osalta. Junioritoiminta on erittäin uskottavaa. Lapsia onkin hyvä kannustaa harrastamaan eri lajeja monipuolisesti. Jos pelaat talvella jääkiekkoa, se ei tarkoita sitä, ettet enää kesällä osuisi palloon pesiskentällä. Samaan koriin kaikki liikunnan harrastaminen lopulta menee, Niilo vinkkaa.
Nyt palaset ovat kohdallaan
Piiponniemet viihtyvät Haapajärvellä todella hyvin.
- Ei meitä täältä enää pois saa. Arvojemme mukaiset palaset ovat täällä kohdallaan.
Tänä kesänä Niilo lähtee jälleen taistelemaan pesäpallon mestaruudesta Sotkamon Jymyn riveissä ja hoitaa liikuntakoordinaattorin töitä osittain etänä. Perhe aikoo nauttia tavallisista arjen touhuista läheisten kanssa Haapajärvellä ja reissata välillä Kainuuseen pelejä jännäämään.
Kun Niilolta kysyy nähdäänkö hänet kenties vielä joskus Pesä-Kiilojen pelipaidassa, mies hymyilee salaperäisesti.
- Sanotaanko, että siihen on varmaan aika suuri riski, Anita nauraa.
Teksti ja kuvat: Minna Haarala
