Kylätalolta Kylätalolle reitti 49 km
Saapuminen
Kumisevan kylätalo:
Haapajärven keskustasta ajetaan Valtakatu 27 Pyhäjärvelle päin 1,5 km. Käännytään oikealle Kumisevantielle ja jatketaan sitä 5,7 km, jolloin tullaan Kumisevan kylälle, Katajaperäntie 2.
Kuona-Välioja/Väliojan koulu
Haapajärven keskustasta lähdetään Pyhäjärvelle päin valtatietä 27, ja ajetaan n. 6,6 km. Käänny-tään oikealle Väliojan tielle ja ajetaan n. 0,3 km. Väliojan koulu on vasemmalla, josta reitti alkaa.
Koposperän kylätalo
Haapajärven keskustasta lähdetään Ouluntietä (58) Kärsämäelle päin, ja ajetaan n. 12 km. Käänny-tään oikealle Koposperäntielle ja ajetaan n. 4 km. Vasemmalle tulee Koposperän kylätalo.
Kuusaa-Jokela/Kylätalo Eurola
Haapajärven keskustasta ajetaan Ouluntietä (58) Kärsämäelle päin n. 22 km ja käännytään va-semmalle Harjuntielle. Kylätalo Eurola on heti oikealla.
Reittiseloste
Kylätalolta Kylätalolle -reitti on neljän kylän yhteinen pyörä/maastopyöräilyreitti, ja nimensä mu-kaisesti se kulkee kylätalojen välillä. Reitti alkaa Haapajärven eteläosasta Kumisevan kylätalolta, josta se kulkee Väliojalle koululle. Väliojalta reitti etenee Koposperän kylätalolle, josta se jatkuu Haapajärven pohjoisosaan Kuusaan kylätalolle. Reitti on viitoitettu maastoon ja sen voi kulkea myös päinvastaiseen suuntaan. Reitille voi liittyä myös väliltä ja ajaa reitin lyhyempinä etappeina. Jokaisessa kylässä on pyöräilyreitin lisäksi mm. kävelyreittejä, jotka voi helposti yhdistää pyöräily-retkeensä. Reitin varrella olevat kylätalot tarjoavat kahvi- ja ruokapalveluja tilauksesta. Tarkem-mat tiedot löytyvät sivulta www.visithaapajarvi.fi.
Reitti kulkee pääosiltaan kylämaisemassa, jolle valtakunnallisestikin arvokas Kalajokilaakson vilje-lymaisema antaa oman leimansa. Välillä reitti sukeltaa korpimetsäiseen maisemaan, josta pala-taan taas takaisin kyläympäristöön. Reitti kulkee pääosin pelto- ja metsäteillä, mutta välillä on myös lyhyitä maantieosuuksia. Pohjoisimmat osat sivuavat tuulipuistoaluetta.
Reitti alkaa Kumisevan kylätalolta. Pyöräilijä voi valita, ajaako pyöräilyreitin alussa heti muutaman kilometrin lenkin reittiä Katajaperäntie-Kumisevantie-Perälänkuja-Honkaniementie-Kumisevantie ja kääntyy Kumisevantieltä vasemmalle viitan Muovi-Set -kohdalta. Pyöräillä voi myös suoraan Kumisevantieltä samaan risteykseen ja kääntyä siitä oikealle. Reitti ohjautuu uudehkoa sepelillä päällystettyä tietä yli vartioimattoman tasoristeyksen. Tietä pyöräillään noin 200 metriä oikealle johtavaa väylää myöten. Pyöräilyreitti siirtyy maastoon kohdassa, jossa vasemmalle puolelle jää vanha puuaita. Reitin alkuosa on heinittynyttä, mutta nelipyöräisen moottoriajoneuvon jäljet ovat selkeät ja poljettavissa.
Ajouralla on paikoin maakiviä, joiden kiertäminen on helppoa. Korkeuserot eivät ole merkittäviä, mutta muutama loiva nousu ja lasku n. 1,7 km alkuosuudella ennen Haittaperäntien risteystä on matkan varrella. Ajoura mukailee joen vartta - joen näkyessä ja kosken kohinan kuuluessa pensaiden ja puiden takaa.
Lähestyttäessä Härkäahon tilaa, joka jää reitin vasemmalle puolelle, polun märkyys ja mutaisuus kasvaa. Reitin alkupää sopii parhaiten läskipyörälle, leveärenkaiselle maastopyörälle tai retkipyörälle. Kapearenkaisella pyörällä ajaminen on hankalaa viimeisillä parilla sadalla metrillä ennen Haittaperäntien risteystä.
Härkäahon kohdalla pyöräilyreitti kääntyy oikealle Haittaperäntielle. Edessä on heti kosken ylitys leveää ajosiltaa pitkin ja nähtävissä samalla hieno ja kuvauksellinen näkymä ylä- ja alajuoksulle. Kuvatessa on syytä noudattaa varovaisuutta mahdollisten ajoneuvojen takia. Haittaperäntietä jatketaan n. 3,5 km. Tie on suurimmalta osaltaan yhden auton levyinen metsäautotie, jonka pohja on pääosin tasainen ja saven, hiekan ja sepelin sekoitusta. Missä sepeliä on, se on suhteellisen pienikokoista ja tie on helposti ajettavissa minkälaisella pyörällä tahansa. Jos sepeliä on vasta laitettu, eikä se ole painunut tiiviisti maahan, kapearenkaisella pyörällä voi olla hankalahkoa ajaa, mutta se onnistuu kyllä. Tien vasemmalla puolella valtapuuna on mänty ja oikealla puolella kuusi.
Haittaperäntie muuttuu nimeämättömäksi metsä- ja lopulta peltotieksi ja näkymä avautuu haapajärvisille pelloille. Maalaismaiseman lisäksi kulkusuunnassa vasemmalla kohoavat kaukana peltojen ja metsän takana Haapajärven tuulivoimalat, jotka ovat vajaan 10 kilometrin päässä Savinevalla (Haapajärvi II). Pelto-osuuksilla tie on myös tasainen ja helposti poljettavissa, mutta tuulisella säällä on otettava huomioon tuulen voimakkuus ja -suunta, josta voi olla haittaa ja hidastusta ajonopeuteen.
Peltojen jälkeen saavutaan Piiloperälle ja ylitetään Kuonanjoki ajosiltaa myöten. Reitti ohjautuu vasemmalle läpi asutuksen. Piilonperäntien ja Kuonantien risteyksessä Kumisevan kylän osuus reitistä päättyy ja Väliojan kylän osuus alkaa. Reittiä jatketaan viitoituksia seuraten Väliojan koululle saakka, jossa on levähdysmahdollisuus. Väliojan koulun pihapiirissä on retkeilijöille avoin kotarakennus. Kylätalolta kylätalolle -reitti jatkuu viitoitusten mukaisesti Väliojan koulusta n. 0,2 km päässä vasemmalle. Tietä ajetaan n. 0,4 km, kunnes tullaan päällystetielle nro: 27 (Pyhäjärventie), joka ylitetään ja tullaan Noukkoudenperäntielle. Tietä ajetaan suoraan n. 0,1 km, jolloin tullaan kohtaan, jossa reitti risteää Kuonan kierroksen kanssa. Oikealla n. 0,7 km päässä on laavu, tulipaikka ja kuivakäymälä. Reitti jatkuu Nokkoudenperäntietä myöten pienten kylien läpi aina Pykälöntien risteykseen saakka, josta alkaa Koposperän kylän osuus reitistä.
Pykälöntien risteyksessä Kylätalolta kylätalolle –reitti yhtyy Kurkinevan kierros –nimiseen reittiin Koposperän kylätalolle saakka, joka on n. 13 kilometrin päässä. Kylätalolta Kylätalolle -reitti jatkuu Koposperältä kohti Kuusaan kylää. Mikäli pyöräilijä haluaa poiketa Koposperän kylätalolle ja palata takaisin Kylätalolta kylätalolle –reitille, on ajettava Koposperäntietä pitkin n. 3,2 km risteykseen, jossa Koposperäntie muuttuu Veivarinperäntieksi (oikealle) ja josta lähtee jyrkästi vasemmalle soratie, joka johtaa reitille kohti Kuusaan kylää. Tietä jatketaan noin 0,9 km seuraavaan kääntöpaikkaan, josta lähdetään oikealle Naistenkankaalle ohjaavan mustan tienviitan kohdalta. Naistenkangas viitan jälkeen alkaa tuulivoimapuistoalue, joten kannattaa seurata reittiviitoitusta tarkasti, koska risteäviä teitä on runsaasti. Naistenkankaan suuntaan vievää tietä ajetaan noin 0,8 km seuraavaan risteykseen, josta käännytään vasemmalle ja jatketaan seuraten viittoja. Tietä ajetaan n. 2 km, jolloin saavutaan reitin kanssa risteävälle Nuijuntielle. Nuijuntielle saavuttaessa etuvasemmalla muutaman sadan metrin päässä näkyy Nuijunjärvi, joka on vuonna 2015 valmistunut linturikas ”Suomen suurin yksityisen toteuttama kosteikko”, kooltaan 40 hehtaaria. Risteyksestä käännytään oikealle Nuijuntielle, josta lähes välittömästi käännytään vasemmalle kapeahkolle peltotielle punaisen maatalousrakennuksen kohdalta kohti Nuijunjärveä.
Nuijunjärven kosteikko on yksi Kylätalolta kylätalolle –reitin mielenkiintoisimpia luontokohteita. Peltotie laskee loivasti kohti Nuijunjärven kosteikkoa, ja ohittaa sen alueen itäpuolelta. Nuijunjärven kosteikon pohjoispuolelle on valmistunut lintutorni keväällä 2021. Lintutornille vie opastein merkitty reitti Katvapuolentieltä, heti Karijoen sillan jälkeen. Lintutorniin voi halutessaan mennä tutustumaan ja kiivetä tarkastelemaan kosteikkoalueen linnustoa ja ympäristöä. Matkaa jatketaan viljelystietä pitkin, joka päättyy Katvapuolentielle. Risteyksestä käännytään vasemmalle ja ajetaan n. 1 km ja tullaan Ouluntielle. Ouluntieltä käännytään oikealle ja ajetaan n. 0,7 km. Kuusaan kylätalo Eurola on tien vasemmalla puolella. Kokonaisuutena Kylätalolta kylätalolle –reitti on leppoisa ajettava, eikä suuria korkeuseroja ole. Koska suurin osa reitistä ajetaan pienehköillä tai pienillä sora- ja hiekkateillä, joiden kunto voi vaihdella vuodenajan ja tien käyttötarkoituksen mukaan (esim. peltotiet tai metsäautotiet), on pyöräilijän suositeltavaa varautua myös huonokuntoisempiin osuuksiin reitillä.
Pääosiltaan reitillä voi kulkea aivan tavallisellakin polkupyörällä, mutta paras ajokokemus saavutetaan esim. läski- tai maastopyörällä tai ns. gravel-pyörällä, joka on tarkoitettu nimenomaan sorateille. Retkeilijän on hyvä huomioida mahdolliset maatalous- ja metsäkoneet, joita reitillä saattaa aika ajoin liikkua, vaikka muuta ajoneuvoliikennettä olisikin vähän.
