Kuusaan ja Jokelan kylät ovat valtatie 57:n varrella peräkkäin sijaitsevat naapurikylät. Kylämme ovatkin vahvan yhteistyön myötä nivoutuneet siinä määrin yhteen, että lähes poikkeuksetta meidät mainitaan yhteisnimityksellä Kuusaa-Jokelan kylät. Voimakasta kylätoimintaa on tehty jo vuodesta 1948 lukien. Ensimmäiset pysyvät asukkaat tulivat Kuusaanjärven rannoille jo 1500-luvun puolivälin tienoilla ja josta alkaen Kuusaan kylä on ollut jatkuvasti asuttuna. Ruotsin kuningas Kustaa Vaasa antoi yleisen kruunun mandaatin, joka oikeutti asettumaan valtakunnan erämaihin viljelemään ja asuttamaan niitä. Uudisraivaajille myönnettiin määräaikaisia verohelpotuksia, jotka olivat varmasti merkittävä motiivi myös Kuusaan asuttamiselle.
Kuusaa-Jokelan kylillä on eletty sittemmin aktiivista ja omatoimista elämää köyhyydestä, hallavuosista, vainoajista ja monista puutteista huolimatta – tai ehkä juuri niiden vuoksi. Pääasiallinen toimeentulo on saatu aina 1900-luvun loppupuoliskolle saakka maanviljelystä. Järvestä on saatu kalaa ja metsästä riistaa, marjoja ja muita metsän antimia. Metsän antimiksi luettaneen myös terva, jota kylillämme on poltettu historian saatossa paitsi omaan tarpeeseen, myös laihan leivän jatkeeksi myyntiin. Tervahaudan pohjia Kuusaa-Jokelan kyliltä löytyy useampia. Viimeisin tervanpoltto tapahtui vuonna 2004 Ruhaperäntien risteyksessä, jolloin poltettiin talkoovoimin tervat Kärsämäen Paanukirkon paanujen tervausta varten. Sysimiiluja on poltettu useampia mm. valtakunnallisten kotiseutupäivien aikaan 1995.
Kuusaa-Jokelassa on varmuudella ollut tuuli- tai vesimyllyjä ainakin 12 kappaletta. Myllyistä ovat saaneet voimansa esimerkiksi erilaiset jauhomyllyt ja sahat. Ammatinharjoittajia kylillämme ovat olleet mm. räätäli, nikkari, suutari, ompelija, seppä, sahuri, puuseppä, pontikankeittäjä, puhelinkeskuksen hoitaja, pärehöylääjä, vakkamestari ja kuppari. Kylillämme on toiminut yhteensä 14 erilaista kauppaliikettä, joista yhden yhteydessä toimi aikoinaan myös meijeri. Viimeinen kyläkauppa sulki ovensa vuosituhannen taitteessa. Kylässä ovat toimineet menneinä vuosikymmeninä myös kestikievari, pankki, posti, ravintola, kahvila ja kioski.
Kouluakin Kuusaa-Jokelassa on käyty. Koulutoiminta on aloitettu tiettävästi vuonna 1914 Seppälä-nimisessä talossa Jokelan kylässä. Pian koulua alettiin käydä Kuusaan kylälläkin - aluksi useassa eri talossa, kunnes vuonna 1939 valmistui uusi koulurakennus keskelle kylää. Talvisodan sytyttyä vastavalmistuneessa koulurakennuksessa majoitettiin kuitenkin ensin Kuhmon evakkoja, ja niinpä Kuusaan koulu näki ensimmäiset oppilaansa vasta vuonna 1940 syksyllä. Jatkosodan aikana koulurakennuksessa on tiettävästi majoitettu pohjoisen rintamille matkalla olleita saksalaisjoukkoja. Jokelan kylään saatiin pysyvä uusi koulurakennus vuonna 1951, mutta sen toiminta lakkasi jo vuonna 1969. Koulutoiminta jatkui Kuusaalla vuoteen 2006 saakka keskeytyksettä, jolloin koulu lakkautettiin.
Vuonna 2008 Kyläyhdistys Jokuset ry päätti ostaa Haapajärven kaupungilta tyhjilleen jääneen koulurakennuksen yhden euron nimellisellä kauppahinnalla. Koulurakennuksesta tuli tämän jälkeen koko kylän yhteinen olohuone: Kylätalo Eurola. Yhteistoiminta kylillämme on ollut aktiivista ja merkillepantavaa. Yhteisöllisyyttä on vaalittu menneisyydessä Kettukaarron tanssilavalla, nuorisoseuran toiminnassa, puimaosuuskunnan ryskypäivillä ja maamiesseuran tapahtumissa. Nykyään yhteisöllisyydestä, kyläläisten yhteen tuomisesta ja Kylätalo Eurolan ylläpidosta vastaa Kyläyhdistys Jokuset ry. Jokusetin ydintoimintaa ovat paitsi harrastus- ja viriketoiminnan järjestäminen kyläläisille ja muillekin, mutta myös erilaisiin tapahtumiin osallistuminen ja vaikuttaminen kyläläisten puolestapuhujana monenlaisilla areenoilla. Jokuset on palkittu Pohjois-Pohjanmaan Vuoden kylä -palkinnolla vuonna 2012. Jokela-Kuusaan kylillä on nykyään yhteensä noin 90 taloutta ja 240 asukasta.
Kylien retkeilykohteet
Retkeilevä Haapajärvi kehittämis- ja investointihankkeella on tehty kylille seuraavat reitit: Hullun polku, Kaarlon kierros, Hanhenpesän lintutorni ja kylä on mukana neljän kylän yhteisessä Kylätalolta Kylätalolle pyörä/maastopyöräreitistössä.
