Siiponkoski

Siiponkoskella on n. 120 asukasta, pinta-alaltaan n. 10 km². Siiponkosken kylä sijaitsee Kalajoen varrella, Oksavan kylän ja Haapajärven keskustan välissä. Kylä on tunnettu monipuolisista kauniista maisemistaan. Siiponkoski on suosittu retkeilykohde luontopolkuineen, lintutorneineen ja tulipaikkoineen. Polkuverkostoja alueella on n. 5 km.  
 
Kylän kohdalla Kalajoki haarautuu kahdeksi uomaksi, muodostaen mm. Isonsaaren. Ennen, kevättulvien aikaan alueelle syntyi useita virtoja, jonka johdosta sitä alettiin kutsua Virtojen alueeksi. Isosaari edustaa vanhempaa havumetsää, se on myös nykyisin rauhoitettu alue. Siiponkoskelta löytyy vesistöjen lisäksi mm. suomaisemaa, sekä lehtometsää Marikansaaressa. Kalajoki uomineen, sekä Oksavan puoleinen Kortejärvi, että keskustan puoleinen Haapajärvi ovat lähivesistöjä. Tämä onkin oiva reitti vesillä liikkujille. Kulttuurihistoriallisesti kylä on arvokasta maaseutualuetta. Alue alkaa juuri kylätalolta (ent. koulu) jatkuen Kalajokilaaksossa kohti merta, ja Kalajoen kaupunkia. 
 
Alun perin kylää on kutsuttu nimellä Vehkapuhto, mikä oli saanut nimensä 1700-luvulla kylälle muuttaneiden Vehkalahtien mukaan. Itse Siiponkoski nimenä tuli käyttöön vasta myöhemmin, vanhan koulupiirin mukaan. Ja nimi Siiponkoski taas on tullut vieressä sijainneesta koskesta. Siiponkoskella on sijainnut ennen vesistösäännöstelyjä useampia myllyjä. Ennen 70-luvun ruoppauksia joki oli matalaa, kivikkoista koskimaisemaa, ja virtausta enemmän, järvien välisien korkeuserojen johdosta. Kalajokea on ruopattu ajan myötä kylän kohdilla useampaan kertaan. Uittoyhdistyksen toimesta perattuna 1909, Tiitonrannan puoleisen uoman leveimmästä kohdasta. Ja myöhemmin sitten 1970-luvulla syvemmäksi ruopattuna, voimalaitosten rakentamisen johdosta. Koskea kutsuttiin myös nimellä Kihlakoski. Vesistösäännöstelyiden vuoksi Haapajärven ja Kortejärven pinnat ovat nykyään samalla tasolla. Vuonna 2020 valmistunut Myllynkedon kota on saanut nimensä aikoinaan myllyn vieressä olleesta myllykedosta. 
 
Siiponkoskella on sijainnut useampi koulu. Ensimmäinen koulu sijaitsi Loskun pihapiirissä vuodesta 1938, Kitkan Anskan rakentamana. Sieltä koulu muutti Armolan tilalle, kunnan ostettua sen, ja remontoituna koulurakennukseksi. Sijainniltaan Armola oli suunnilleen samoilla kohdin kuin myöhemmin tehty Siiponkosken koulu. Koulutoiminta Armolassa aloitettiin 1949 kaksiopettajaisena. Sittemmin uusi ja nykyinen koulurakennus valmistui 1957. Koulutoiminta Siiponkoskella päättyi 1999, ja koulu onkin sen jälkeen toiminut Siiponkosken kylätalona.  

Nykyisin kylätalo on Siiponkosken Kyläyhdistys ry:n (perustettu v. 1996) hoidossa. Kyläyhdistys keskittyy varsinaisen ns. vanhan peruskylätoiminnan harjoittamiseen, edistäen näin kylän kaikinpuolista kehittämistä, ja kyläläisten yhteisiä ja yleisiä asioita.  Siiponkosken Jokikeskus/yrittäjä tarjoaa yhteistyössä kyläyhdistyksen kanssa mahdollisuutta järjestää kylätalon tiloissa ja sen alueella monenlaisia mm. tapahtumia, retkiä, kursseja, juhlia. Pihapiiristä löytyvät myöskin mm. leirintäalue, vuokramökkejä, sauna, uimapaikka, laavu, kesäteatteri, kanoottien vuokrausta. 

Haaga-Tiitto

Haaga-Tiitto kattaa kaksi kylää, eli Haaganperän ja Tiitonrannan kylät. Kylillä on yhteensä asukkaita noin 500. Tiitonrannan kylä on saanut nimensä, kun kolme eri Tiittoa muuttivat aikanaan kylälle, ja kylä nimettiin heidän mukaansa. Haagan kylän nimi taas tulee tilalta, jota viljelivät Jenny ja Sulo Haaga. Tilalla oli myös lähde, josta kyläläiset hakivat vettä. Lähde löytyi vastikään uudestaan, kun tehtiin kaivauksia. Tiitonrannan kylä sijaitsee Kalajoen rannassa, ja Tiitonranta on oikein kaunista seutua jokineen ja peltomaisemineen. Haagan kylällä sijaitsee myös vehreä vesistöalue, Haaganlampi. Sekä Kalajoessa, että Haaganlammessa pesivät joutsenet, ja onkin upeaa seurata joutsenpoikueiden elämää kesäisin. 

Tiitonrannan koulu on kylän keskus. Kylä on erittäin kauniilla paikalla joen rannalla, rinteessä. Koulun alueelle valmistuvat 2021 myös kuntoportaat ja grillikota, sekä kesällä 2020 saatiin upea hiekkaranta.

Kylien retkeilykohteet

Haaga-Tiiton ja Siiponkosken kyläyhdistykset ovat yhteistyössä olleet osallisina Retkeilevä Haapajärvi kehittämis- ja investointihankkeessa, jossa on mm. kunnostettu ja tehty uutta polkureitistöä, kuten Kumpujen polku. Sekä Myllynkedon esteettömän kohteen rakentamisessa, johon kuuluvat kota, ongintalaituri, ekopiste-varasto ja kuivakäymälä.