Kumisevan Kylätalo Kumisevan kylälle antavat leimansa kaksi järveä, kolme jokea, kauniit soraharjut syvine kanjoneineen ja kylän halki kulkeva rautatie. Rautatiellä oli niin iso merkitys, että kylän nimikin muuttui aseman mukaan Kumisevaksi vuonna 1956. Varhaisimmasta asutuksesta kertovat kivikautiset löydökset. Yksi kivikautinen asuinpaikka on sijainnut juuri Kumisevan koulun kohdalla. 1950-luvulla Pitkänkankaan sorakuopilta löydettiin 29 000 vuotta vanha mammutin syöksyhammas.
Kylän varsinainen asutus on kuitenkin hyvin nuorta, vasta 1800-luvun alkupuolelta. Vuosina 1810-1850 kylälle perustettiin 15 kruunun kantatilaa. Nykyisin Kumisevan kylällä on noin 105 vakituista asuintaloa ja n. 300 asukasta. Kumisevan kylä muodostuu muutamasta erillisestä alueesta. Näitä kylän alueita ovat Honkaniemi, Varisperä, Harakkaperä, Katajaperä, Pitkäkangas ja Lohijoen asutusalue. Enin asutus on keskittynyt kauniin Varisjärven ympärille. Siihen laskee Lohijoki, joka saa alkunsa Pitkänkankaan soraharjuilta. Pitkäkangas on tärkeä sora- ja pohjavesivarojensa takia, mutta nykyisin yhä tärkeämpi luontonsa ja virkistysarvojensa takia.
Kylän halki kulkeva rautatie Pihtiputaalle valmistui vuonna 1956 ja Jyväskylään asti pääsi kulkemaan vuodesta 1960 alkaen. Henkilöliikennettä rataosuudella oli 1960 – 1968. Tänä päivänä Äänekosken ja Haapajärven välinen osuus on noussut aiempaa suurempaan arvoon, sillä sitä pidetään raakapuukuljetusten vuoksi tärkeänä. Rataosuuden kunnostus Kumisevan kohdalla toteutui vuonna 2020.
Kumisevan kylä on tunnettu vesivaroistaan ja hyvälaatuisesta juomavedestä. Mikä on usein mainittu kuuluvan laadultaan Suomen parhaimpien joukkoon. Kinnulan lähde on Haapajärven Vesi Oy:n omistuksessa ja 1960 rakennettiin vesijohtolinja ja pumppaamo. Myös Vesikolmio Oy:llä on alueella pumppaamoja.
Kumisevan kylällä sijaitseva Vuortenvuoren alue valikoitui Asevarikko 8:n sijaintipaikaksi ja aloitti toimintansa vuonna 1965. Sillä on ollut iso merkitys myös kyläläisten työllistäjänä. Hautaperän tekojärven penkereet ja Hinkuan voimalaitos saatiin valmiiksi vuonna 1975 ja allas täyttyi vedellä vuonna 1976. Kahdeksan taloa jäi silloin veden alle. Seurakunnan leirikeskus Honkaniemi valmistui vuonna 1978. Kansakoulutoiminta kylällä alkoi vuonna 1927. Vanha koulutalo valmistui vuonna 1935 ja uusi 1959. Kumisevan koulu lakkautettiin vuonna 2015. Järjestötoiminta on kylällä aina ollut vilkasta. Maamiesseura aloitti toimintansa vuonna 1949 ja kylätoimikunta vuonna 1982 muuttuen kyläyhdistykseksi vuonna 2006. Urheiluseura Kumisevan Kova aloitti vuonna 1964.
Aikaisemmin kylällä oli kaksi kauppaa, kummallakin osuustoimintaliikkeellä omansa. Kauppatoiminta loppui 1984. Kylällä nykyisin toimivia yrityksiä ovat Kuljetuspalvelu Jari Siekkinen Oy, muovipuristetuotteita valmistava Markku Salmelan Muovi-Set, Urakointi Finnilä Oy ja Ketolan Maatilamatkailu. Jouko Pikkarainen pitää haapajärvisten hiihtoladut hyvässä kunnossa. Maataloutta on aikaisemmin harjoitettu melkein joka talossa. Nyt aktiivitiloja on enää vähän ja ne ovat isoja ”eurotiloja”. Kumisevan kokonaispeltopinta-ala on n. 350 hehtaaria. Lypsykarjatiloja on enää kolme ja yksi lammastila. Ensimmäinen traktori hankittiin Haakon Salmelalle vuonna 1950. Nykyisin iso osa peltoviljelytöistä teetetään ulkopuolisilla urakoitsijoilla ja koneet ovat isoja ja tehokkaita.
Viime vuosien merkittäviä hankkeita ja saavutuksia ovat olleet kunnallisen jätevesiviemärin rakentaminen kylälle vuonna 2012 ja laajakaistayhteyksien saaminen joka talouteen valokuidulla 2016. Kylä on kärjessä näissäkin asioissa. Kun kyläkoulun toiminta lakkautettiin, perustettiin entistä koulukiinteistöä hallinnoimaan vuonna 2016 oma osuuskunta eli Kumisevan Kaiku osuuskunta. Osuuskunta toimii yleishyödylliseltä ja aatteelliselta pohjalta mutta harjoittaa myös liiketoimintaa tuottamalla monipuolisia palveluja ja tapahtumia. Iso koulukiinteistö ranta-alueineen antaa monia mahdollisuuksia toiminnan kehittämiseen. Kaikulla on tärkeä merkitys kylän ja koko alueen elävänä pitämisessä.
Kylän retkeilykohteet
Retkeilevä Haapajärvi kehittämis- ja investointihankkeella on tehty Kumisevan kylälle seuraavat reitit: Tynnyrikosken luontopolku, Aurinkolatu, Härkäahon pyörä/maastopyöräilyreitti, ja kylältä lähteet yhteinen Muinais-Päijänteen melontareitti.
Pitkakangas kulttuurimaisemana - Tynnyrikosken luontopolun alue
Pitkänkankaan alue on täällä asuville merkinnyt paitsi poikkeuksellista luonnonmaisemaa ja koskematonta saloseutua myös runsasriistaista eräaluetta, josta on haettu särvintä niukan leivän höysteeksi. Alueen omistuksesta käytiin tiukkaa kiistaa vuonna 1500 ja 1600-lukujen vaihteessa hämäläisten eränkävijöiden ja tänne pysyvästi asumaan jääneiden välillä. Oikeuspöytäkirjoihin on jäänyt kuvauksia näistä riidoista. Usein toistuneina katovuosina tuhannet solakat männyt luovuttivat kuorensa pettuleivän raaka-aineeksi. Haapajärvellä on vieläkin rakennuksia, jotka on tehty näin kuorituista puista. Pitkänkankaan petäjiä kutsuttiinkin ”rukiinoljiksi”. Purjelaivojen mastopuita vietiin aina Raaheen asti.
Tervanpolttoa harjoitettiin myös, ja siitä ovat muistomerkkeinä monet entiset tervahautojen pohjat. 1920-luvulla rakennettiin koskiin tukinuittoa varten rännit, jotka purettiin vuonna 1977. Mielellään olisi nähty, että osa ränneistä olisi jätetty muistomerkiksi Lohijoen ja Pitkänkankaan vaiheisiin kuuluneesta tukinuittokaudesta.
Viime sotien jälkeen perustettiin Pitkällekankaalle Lohijoen asutusalue, missä on asukkaita muutamassa talossa vielä nykyisinkin. Ensimmäiset ihmisten liikkeet näillä alueilla ovat kuitenkin jo varhaiselta kivikaudelta, noin 6400 vuotta ennen ajan laskun alkua. Niistä ovat merkkeinä alueelta löytyneet pyyntikuopat ja asuinsijat. Haapajärven kaikki varhaisimmat asuinpaikat kuuluvat ainoan keskeisen kivikauden aikaisen Suomessa tunnetun kulttuurin, eli Suomusjärven kulttuurin piiriin vuosina 7000-4200 eKr.
Alueelta on tehty Suomessa harvinainen mammutin syöksyhammas löytö. Vuonna 1952 autoilija Iikka Jaakonaho löysi soranoton yhteydessä oudon, pitkänomaisen, kolmeksi palaseksi katkenneen esineen. Kappaleet olivat 11-20,5 senttimetriä pitkiä ja 5,5-7 senttimetriä läpimitaltaan. Geologisella tutkimuslaitoksella suoritetut tutkimukset todistivat, että kysymyksessä oli uusi mammuttilöytö, järjestyksessä kahdeksas maassamme. Syöksyhampaan iäksi on määritetty n. 29000 vuotta. Harvalla kylällä, kuten Kumisevassa, on mahdollista esitellä vuosituhansia sitten alueella vaeltanut mammutti, merkkejä kivikauden ihmisestä, uhanalainen purotaimen ja vielä kylällä elänyt uittoperinne.
Lohijoki ja varsinkin sen kosket, kuten Tynnyrikoski, ovat paikallisia ihmeitä. Lohijoki kiemurtelee Pitkänkankaan harjujen välissä muodostaen upeita kanjoneita. Pohjalla virtaava pieni joki lähtee Kalajoen latvojen turvesoilta ja päätyy lopulta Kalajokeen, joka virtaa lopulta mereen.
