Museon esineistö

 

K. J. Ståhlbergin lapsuudenkodin esineistö on koottu sekä ostetuista, lahjoitetuista että eri tahoilta lainatuista esineistä. Osa esineistä on lainassa esimerkiksi Haapajärven kotiseutumuseolta. Esineillä on tärkeä rooli museossa, sillä ne kuvaavat omalta osaltaan ajan henkeä ja tunnelmaa, joka 1800-luvun lopun maaseutupappilassa vallitsi.

Työhuoneen seinältä löytyy Suomen hallitusmuoto -taulu. Suomen hallitusmuoto on kokonaan K. J. Ståhlbergin käsialaa, ja se on valtionhoitaja Mannerheimin hyväksymä. Kirjeessään tyttärille Ståhlberg kertoi Mannerheimin sanoneen hallitusmuodosta, ettei se niin huono ollutkaan kuin hän luuli. Tästä Mannerheimin kommentista Ståhlberg puolestaan sanoi, ettei Mannerheimilta voinut saada tämän parempaa kiitosta!

hallitusmuoto_netti.jpg

 

Työhuoneen mielenkiintoisimpia esineitä on ehdottomasti sylkykuppi. Sylkykuppia pappilassa käytettiin vähentämään sekä keuhkotaudin leviämistä että lattialle sylkemistä tupakan- ja piipunpolton yhteydessä. Varsinkin K. J. Ståhlbergin isä, Johan Gabriel, yhdessä työhuoneessa vierailleiden vieraiden kanssa on varmasti kuulunut sylkykupin ahkerimpiin käyttäjiin. Pappiloilla oli sylkykupin käytössä merkittävä rooli, sillä niiden kautta ajatus sylkykupin käytöstä levisi myös tavallisen kansan pariin. Sylkykupin museoon on lahjoittanut Nikanderin perikunta Tiitonrannalta.

sylkykuppi_netti.jpg

 

Pöydällä, vieraskirjan vieressä sijaitsee kuuluisan suomalaisen kuvanveistäjän Wäinö Aaltosen K. J. Ståhlbergista tekemä kipsinen rintakuvaveistos. Rintakuvan K. J. Ståhlbergin lapsuudenkotimuseoon ovat lahjoittaneet presidentti Ståhlbergin lapset kesällä 1974. Myös lapsuudenkotimuseon pihalta löytyy samainen rintakuva, joka lepää kotiseutuneuvos Juha Erosen suunnitteleman jalustan päällä. Jalustan neliskanttinen alaosa kuvaa Pohjanmaan aavoja ja lakeuksia, ja siitä kohtisuoraan ylöspäin nouseva pilari K. J. Ståhlbergin nopeasti ja korkealle noussutta uraa ja elämää aina Suomen ensimmäiseksi presidentiksi asti.

rintakuva_netti.jpg

 

Työhuoneessa työpöydän takana seinällä on pieni, vanha, käsintehty kaappi, joka oli jäänyt yli huutokaupassa ja näin päätynyt lapsuudenkotimuseoon. Samanlainen kaappi on kuulunut myös K. J. Ståhlbergin lapsuudenkodin esineistöön, sillä vanhoista perukirjoista löytyy maininta tällaisesta kaapista. Kaappi on saatu lapsuudenkotimuseoon Armas ja Laina Kososelta Haapajärveltä.

tyohuoneen_kaappi_netti.jpg

 

Lasinen astia makuuhuoneessa on toiminut kärpäsenpyydystimenä. Pyydystin toimi niin, että astian sisälle laitettiin jotain makeaa, esimerkiksi siirappia, houkuttelemaan kärpäset sen sisälle. Kärpäset hakeutuivat makean luo, eivätkä enää osanneet ulos astiasta. Korkki pyydystimessä esti kärpästen pääsyn ulos. Kärpäspyydys museoon on saatu rehtori Aini Lagukselta Iisalmesta.

karpaspyydys_netti.jpg

 

Pappilan salissa sijaitsevat tummaa puuta oleva sohvaryhmä on ostettu presidentti Ståhlbergin lapsuudenkotimuseoon Pyhäjärveltä, kansanedustaja Laila Nurmesniemeltä. Sohvaryhmä on tyyliltään uusrenessanssia. Siinä on mustat koristeelliset puuosat ja istuimissa sekä selkä- että käsinojissa tummanpunaiset, kukkakuvioiset plyysipehmusteet. Sohvaryhmä on siitä ainutkertainen, että samanlaisen kaluston tiedetään kuuluneen myös K. J. Ståhlbergin lapsuudenkotiin. Sohvaryhmää etsittäessä ja hankittaessa kotiseutuneuvos Juha Eronen kiersi kaikki antikvarialiikkeet aina Turusta Ouluun saakka, kunnes selvisi, että juuri samanlaiset kalusteet olivat saatavilla naapurikunnasta Pyhäjärveltä. Sieltä museoon saatiin koko sohvakalusteryhmä, jollaista ei mistään muualta löytynyt.

sohvakalusto_netti.jpg

 

Salissa oleva kakluuni on myös osa rakennuksen alkuperäistä rakennuskantaa. Koristeellinen, kaunis kakluuni kuitenkin kärsi rakennuksen siirtovaiheessa, ja yksi kerros sen laatoista rikkoontui. Ohjeita siihen, mitä rikkoontuneelle kerrokselle pitäisi tehdä, kysyttiin Museovirastolta, joka oli alun perin määrännyt kakluunin säilytettäväksi osaksi museota. Saatujen ohjeiden mukaan kakluuni jätettiin yhtä kerrosta lyhyemmäksi, minkä voi havaita katsottaessa kakluunin yläosaan – yksi kerros kakluunista näyttäisi selvästi puuttuvan.

kakluuni_nettiin.jpg

 

Pappilan salin lattia on myös lapsuudenkodin alkuperäinen puulattia – myös sen säilyttämistä Museovirasto piti tärkeänä. Lattia sai ylleen kuitenkin uuden, harmaanvihreän maalikerroksen.
Kuoppaiselle ja koloiselle lattialle sopi paremmin kaksijalaksinen keinutuoli, mikä on nähtävissä yhdessä salin nurkista.

lattia_nettiin.jpg

 

Museoksi kunnostamisen yhteydessä alkuperäiset tapetit saatiin tietoon Museoviraston avulla - ottamalla palan seinässä olevan naulan vierestä Museovirasto pystyi selvittämään alkuperäisen tapetin kuvion.

tapetit_netti.jpg

 

 

Astiastot K. J. Ståhlbergin lapsuudenkotimuseon ruokailuhuoneeseen on saatu pääosin lahjoituksina. Sekä pöydässä esillä oleva punakukkainen että kaapissa sijaitseva sini-valkoinen astiasto ovat Arabiaa. Keittiöstä löytyy myös kaksi karahvia, jotka on museoon saatu Nikanderin perikunnalta Tiitonrannalta. astiasto_netti.jpg

 

Valaisimina 1800-luvun lopun pappilassa käytettiin sekä kynttilöitä että öljylamppuja – näistä kumpaisestakin on hyvät esimerkit pappilan ruokailuhuoneessa. Ruokailupöydän yläpuolella katosta roikkuu tumma kattokynttiläkruunu, jossa on kuusi irrotettavaa armia. Pöydällä puolestaan on punaiseksi maalattu kolmihaarainen kynttilänjalka. Molemmat valaisimet on museoon saatu Nikanderin perikunnan lahjoituksina. Sekä uunin reunalla olevan öljylampun että tuolilla lepäävän lampun on lapsuudenkotimuseoon ostanut lapsuudenkodin entistämistoimikunta. Kumpainenkin lamppu on löytynyt Kärsämäeltä huutokaupasta. lamppu.jpg

 

Vanha, pankinjohtaja Antti Impolan museolle lahjoittama kaappi on nähtävissä alkuperäisissä väreissään lapsuudenkotimuseossa. Pankinjohtajan edesmentyä kaappi siirtyi museon omistukseen ja näytille Ståhlbergin lapsuudenkodin keittiöön. Kaappi oli tuolloin väriltään valkoinen, mikä on nähtävissä kaapin vieressä olevan suola-astian päällä olevasta valokuvasta. Kaapin entisöi Mari Luomala vuonna 1993. Alkuperäisen värin päällä oli peräti kaksi erillistä maalikerrosta, jotka Luomala onnistui poistamaan. Tarkan entisöinnin avulla kaapista rapsuteltiin lämmön ja siveltimen avulla valkoinen maali pois, jolloin alta paljastui vanhempi, värikäs maalikerros. keittiön_kaappi_netti.jpg

 

Ruokailuhuoneen kaapissa on sokeritoppa, josta sokeria on leikattu kahvivieraille tarkoitukseen sopivilla sokerisaksilla ja tarjoiltu sokeripihdeillä. Tuohon aikaan kallista sokeria on käytetty harkiten, ja siksi sen annostelusta on vastannutkin talon ruoka-asioista huolehtinut emäntä, jolla on ainoana talon asukkaista ollut avain kyseiseen sokeria sisältävään kaappiin! sokeritoppa_netti.jpg

 

Keittiössä oleva pullonkorkin avaajaa etäisesti muistuttava esine on vanhan ajan patapata. Sillä on keittiön emäntä puhdistanut patoihin ja kattiloihin kiinni jääneet tai palaneet ruoat. patapata_netti.jpg

 

Lapsuudenkotimuseon keittiöstä löytyy useita erilaisia ruoanlaittoon liittyviä keittiövälineitä. Keittiön pöydällä on nähtävissä vasemmalta puolelta alkaen ohuista rautalangoista taivuteltu päärynänmuotoinen vispilä, siivilä, pieni piparkakkumuotti, haarukka, raastin ja leivän rei’ittäjä. Oikealta puolelta pöytää löytyy puinen kauha, puunkuorella solmittu varpuvispilä ja puinen voilasta.

keittiovalineet_netti.jpg

 

Keittiössä oleva pieni voirasia on ollut Kaarlo Juhon ja tämän siskon Alman käytössä, kun he kävivät koulua Oulussa. Alkuperäisen voirasian avulla on voi kuljetettu Haapajärveltä koululaisille Ouluun. voirasia_netti.jpg

 

Keittiön seinällä olevan hyllyn yläosasta löytyy kaksi härkintä ja hyllyn alaosassa on erilaisia kuparisia kattiloita ja kahvipannuja. Hyllystä löytyy myös kaksi erilaista kahvipapujen jauhamiseen tarkoitettua myllyä. keittiovalineet2_netti.jpg

 

Lapsuudenkotimuseon keittiöstä löytyy neljä erilaista silitysrautaa. Kaikki silitysraudat museoon on saatu lahjoituksina. Keittiön uunin päältä löytyy kolme silitysrautaa, jotka kaikki ovat hieman erilaista mallia. Vasemmalta päin katsottuna ensimmäinen silitysrauta on kokonaan rautaa – sillä on silitetty kaikista paksuimmat vaatteet paksun hansikkaan kanssa. Seuraavissa kahdessa silitysraudassa käsiosa on puuta, mikä on mahdollistanut silitysraudan käytön ilman suurempia suojakäsineitä. Modernein silitysrauta löytyy kuitenkin uunin alatasolta, sillä siinä on erillinen, silitysraudan sisään laitettava rautaosa. Rauta on lämmitetty sopivan kuumaksi, jonka jälkeen se on laitettu varsinaisen silitysraudan sisään. Näin silitysrautaa on ollut mahdollista käyttää normaaliin tapaan ilman käden suojaamista.

silitysraudat2_netti.jpg

silitysraudat_netti.jpg

 

Lapsuudenkotimuseon eteisessä sijaitsee kaksi kuusesta tehtyä penkkiä, joilla on oma tarina kerrottavanaan – ne on tehty presidentin lasten museon pihaan aikoinaan istuttamasta kuusesta. Kuusi kasvoi komeaksi ja isoksi, mutta eräänä talvena kaikki sen neulaset kuolivat ja kuusi kuoli pystyyn. Komeasta kuusesta haluttiin muisto, joka nyt on nähtävissä eteisessä kahden kuusisen penkin muodossa.

kuusipenkit_netti.jpg