Taidegraafikko ja taidemaalari Erkki Sakari Heinonen (1933–2010) syntyi ja asuikin suuren osan elämästään Kuonan kylässä, Haapajärvellä. Heinonen teki myös suuren osan taiteestansa juurikin Kuonalla. Jo nuorena Heinoselle oli selvää, että kuvataiteilijan ammatti oli lähestulkoon ainoa mahdollinen. Taiteilijan työn ohella Heinonen kuitenkin muun muassa opetti kuvaamataitoa Haapajärven ja Ylivieskan kansalaisopistoissa 1970–1990-luvuilla. Lisäksi Heinonen kirjoitti taidearvosteluja ja kolumneja paikallislehti Maaselkään sekä Kalajokilaakso-lehteen. Lisäansioita hän hankki myös maa- ja metsätaloustöillä.  

Heinosen teoksia on kuvattu pääasiassa surrealistisiksi, jonka tunnuspiirteitä tyylisuuntauksena ovat muun muassa epätodellisuus ja yliluonnollisuus. Heinosen kiinnostus surrealistiseen tyyliin on perujaan Turun piirustuskoulun ajoilta vuosilta 1951–1953, jossa häntä opetti piirustuskoulun rehtori ja tunnettu surrealismin edustaja Otto Mäkilä. Heinosen maalauksissa ensimmäiset surrealistiset piirteet olivat nähtävissä kuitenkin vasta hänen debyyttinäyttelyssään vuonna 1957. 

Heinosen ura alkoi taidemaalarina, vaikka pääasiallinen ilmaisumuoto hänen uransa varrella olikin grafiikka. Ura graafikkona alkoi kunnolla vasta vuonna 1966, jolloin Heinonen sai hankittua ensimmäisen syväpainoprässin. Grafiikantöiden avulla Heinosesta tulikin Suomen Taidegraafikot ry:n jäsen vuonna 1970. 

Heinosen työt sitoutuvat laajalti lähiympäristöön ja arkeen. Teokset ovat myös tunnettuja yhteiskuntakritiikistä ja teoksista paistaa yhteiskunnallinen kannanotto, osin humoristisellakin tavalla. Lisäksi Heinonen on tunnettu omakuvistaan, joita hän teki pitkin taiteilijan uraansa. Myös espanjalaisaiheet nousivat teoksiin Heinosen vaimon, flamenco-tanssija Anita Heinosen Espanjan opiskelumatkojen myötä.

Heinosen teoksia on ympäri Suomen, esimerkiksi Oulun taidemuseon, Ateneumin, Turun taidemuseon ja Rovaniemen taidemuseon kokoelmissa. Heinosen töitä on ollut nähtävillä myös ulkomailla, kuten esimerkiksi Milanossa, Odessassa ja Espanjassa. Haapajärven kaupungintalon valtuustosalissa sijaitsee Heinosen merkittävin tilaustyö, maalaussarja Menneisyys, Maitokärryjen aika, Nykyisyys, Tulevaisuus. Toinen tunnettu työ on grafiikkasarja nimeltään Ilta maailmanlopun kylässä. Erkki Sakari Heinosen muistonäyttelyitä pidettiin Ateneumissa sekä Oulun taidemuseossa. 

Heinosen taideteoksia

Ilta maailmanlopun kylässä IV, 1974,                               

etsaus, akvatinta, pehmeäpohjasyövytys                          

Nykyisyys, 1995, öljymaalaus

Lähteet:   

Vieru, Elina (toim.): Erkki Sakari Heinonen. Raahe: Oulun taidemuseon julkaisuja 46/2003, 2003. ISBN 952-5465-03-9. (suomeksi) (englanniksi)

Luhtasela, Oiva: Surrealistin luova kausi kesti yli 50 vuotta. Kaleva. 22.5.2010, s. 28.

Mellais Maritta: Muistot | Erkki Sakari Heinonen. Helsingin Sanomat. 13.5.2011. 

Mellais Maritta & Vihanta Ulla: Ihmiset | Erkki Sakari Heinonen. Helsingin Sanomat. 18.6.2010.

FOKUS: HOMMAGE À ERKKI SAKARI HEINONEN -26.10.2010–6.3.2011. Ateneum.