Siirry sisältöön

Ronkaalan pappila


Vuonna 1784 rakennettu Ronkaalan pappila on toiminut Kaarlo Juho Ståhlbergin lapsuudenkotina. Nykyisin se sijaitsee alkuperäisellä paikallaan lähellä Haapajärven seurakuntataloa ja kirkkoa.

Pappilarakennus on vuosien saatossa kokenut paljon. Kun sekä lapset että äiti Ståhlberg olivat muuttaneet Ouluun, möi Haapajärven seurakunta tyhjäksi jääneen Ronkaalan pappilan kunnalle vuonna 1898 – lunastushinnasta, joka oli 500 markkaa. Ronkaalan pappila on toiminut sittemmin muun muassa kunnantupana, postitoimistona sekä kansanhuoltovirastona aina sotien loppuun saakka. Koska rakennuksen tiloissa toimi aikoinaan myös muun muassa kunnanhuolto, kutsuttiin rakennusta erääseen aikaan leikkimielisesti ”rukoushuoneeksi”.

Rakennus ei ole myöskään säästynyt ajan hampaalta. Vuonna 1966 kotiseutuneuvos Juha Eronen ja toimittaja Ilmari Luhtasela perustivat Ståhlbergin lapsuudenkotimuseon entistämistoimikunnan, jonka tavoitteena oli pelastaa muutoin purettavaksi tuomittu rakennus. Entistämistyössä tärkeä merkitys oli kansalaiskeräyksellä, jonka suojelijana toimi presidentti Urho Kekkonen. Alkuperäiselle paikalleen siirretty lapsuudenkotimuseo sai tonttinsa lahjoituksena seurakunnalta. Museon avajaiset pidettiin 26.7.1969, ja niihin osallistui myös kansalaiskeräystä suojellut presidentti Urho Kekkonen.

Kekkonen vetosi keräyksen suojelijana kansalaisiin seuraavasti:

"Entisöitynä ja pappilaksi sisustettuna presidentti Ståhlbergin lapsuudenkoti palvelee arvokkaana historiallisena muistona sekä matkailua että kotiseututyötä. On varma, että monen monet maanmiehemme – mistä päin Suomeamme he sitten ovatkin – tulevat vuosien ja vuosikymmenien varrella viivähtämään presidentti Ståhlbergin lapsuudenkodissa."

Pappilan rakennus ja pihapiiri

Ronkaalan pappilaan kuuluu olennaisena osana myös toinen rakennus, pappilan aitta. Aitassa on nuori Kaarlo Juho nukkunut kesäyönsä, ja se oli myös perheen muiden lasten ahkerassa kesäkäytössä. Pappilan pihasta on mahdollisuus nähdä tämä aitta, mutta varsinaista lähempää tutustumis- ja vierailumahdollisuutta ei ole. Alkuperäiseen pihapiiriin on kuulunut myös muita rakennuksia, kuten sauna ja navetta, joita ei kuitenkaan enää ole olemassa.

Ronkaalan pappilan katto on nykyisellään mansardimuotoinen pärekatto, mutta rakennuksen aiemmissa vaiheissa katto on ollut myös suora. Museon entisöinnissä mansardikatto palautettiin, sillä se kuului myös alkuperäiseen Ronkaalan pappilaan ja K. J. Ståhlbergin lapsuudenkotiin. Osa rakennuksen lahonneista hirsistä jouduttiin korvaamaan museon entisöintivaiheessa toisesta rakennuksesta otetuilla hirsillä – rakennuksen oma hirsikanta kuitenkin pyrittiin pitämään mahdollisimman alkuperäisenä.